- Tätä mekkoa metsästettiin pitkään!
Tai itse asiassa se löytyi kyllä jo ensimmäisestä Tampereen mekkokaupasta, mutta ihan varmuuden vuoksi kiersimme Isosiskon kanssa kaikki muutkin keskustan vaatekaupat (siihen meni seitsemän tuntia!) ennenkuin olimme ehdottoman varmoja, että tämä se on. Mekon väri aqua saneli sitten luontevasti juhlapäivän teemavärin.
Tai itse asiassa se löytyi kyllä jo ensimmäisestä Tampereen mekkokaupasta, mutta ihan varmuuden vuoksi kiersimme Isosiskon kanssa kaikki muutkin keskustan vaatekaupat (siihen meni seitsemän tuntia!) ennenkuin olimme ehdottoman varmoja, että tämä se on. Mekon väri aqua saneli sitten luontevasti juhlapäivän teemavärin.
Eilen vietimme siis tyttäremme rippijuhlia. Sunnuntain sää oli sateinen ja kirkosta tullessamme vettä satoi kuin saavista kaatamalla. Nopeasti otimme kuitenkin muutamat kuvat alba päällä ja sitten jo juoksimme autoon suojaan.
Juhlia vietimme perhepiirissä vanhempieni luona Tampereella. Koska iltapäivä oli jo pitkällä, kokoonnuimme ensin suuren pöydän ääreen nauttimaan päivällistä. Loimulohi ja runsas salaattipöytä saivat kaikilla veden herahtamaan kielelle. Tein kaikki tarjottavat itse, ainoastaan loimulohi hankittiin valmiina. Se oli hyvä veto, päivällispöydän ehdoton kunkku - ja säästi turhalta murehtimiselta pääruuan suhteen!
- Jälkkäriksi nautimme makoisat kahvit! Pellillinen mansikkakakkua sekä komea suklaakakku kruunasivat aterian.
- Alkuillasta sadekin lakkasi ja pääsimme ottamaan muutaman yhteiskuvan terassilla.
Olen niin onnellinen ja ylpeä rippilapsestani, joka saapui reilun viikon rippileiriltä Virosta väsyneenä, mutta onnellisena. Hän oli selviytynyt hienosti vieraassa maassa ilman perhettään, saanut uusia ystäviä ja oppinut luottamaan itseensä. Viikon nettipimentokin teki vain hyvää! Viron maaseudulla nettiverkko ei ole aivan yhtä tiheä ja luotettava kuin meillä Suomessa, mutta aika kului kuulemma hienosti ja parin päivän jälkeen kännykkää ei enää muistanutkaan..
